lauantai, 20. kesäkuu 2009

Uusi tukka!

Noniin. Leikkasin sitten ne hiukset, kuten uhkasin. Otin kuvankin, mutta en tiedä huomaako tuosta kukaan mitään. Pituudesta lähti joku 15cm ainakin, ja hiukset eivät jatku juurikaan kuvan ulkopuolelle. Ennen ylsivät puoleen selkään.

7664642_ffeb9a8ba8.jpg


Kummallisen paljon tuo leikkaaminen tekee kyllä hyvää. Hiukset tuntuvat heti paljon terveemmiltä ja paremmilta, kun kuivista latvoista pääsi eroon. Nyt sitten kun keksisi miten ne eivät kuivuisi lainkaan (sauna lienee yksi syyllinen). Pitäisi kai vain kosteuttaa vähän useammin.

keskiviikko, 17. kesäkuu 2009

Hennaa ja hiustenleikkuuta!

Päivitelläänpä taas tilannetta hieman.

Shampoottomuutta tuli siis vuosi täyteen muutama kuukausi sitten. Pääasiassa olen ollut ihan tyytyväinen. Varsinkin nyt, kun vesipesut ovat alkaneet toimia kunnolla. Se hullunkaunis kiilto, joka hiuksissani oli ihan alkuaikoina (muistan edelleen sen ekan shampoottoman pesuni), on kyllä kadonnut, mutta eiköhän se vielä jostain löydy. Kun vain jaksaisin alkaa testailemaan.

Hiukseni ovat olleet aika hauraat ja kuivat viime aikoina, joten olen yrittänyt miettiä, että mitähän niille voisi tehdä. Ostin sitten eilen Bettyn blogin innoittamana eilen Punnitse & Säästä -kaupasta hennaa, ja hetihän sitä piti päästä kokeilemaan. Tänä aamuna peilistä kurkisti sitten niin kaunis nainen, että ihan säikähdin. Hiukset ovat nyt hyvinvoivan tuntoiset.

Hennani on siis tuommoista Henné Natur -sarjaa. "Sävy" on fair blond, joka ei siis tee mun hiuksiin juuri mitään sävymuutosta. Olin katsovinani peilistä, että tämä olisi vähänä haalentunut, mutta saattaa olla vain sitäkin että hiukset olivat aika likaiset eilen ennen pesua. Jauhe sisältää kamomillaa (camomiliae matricaria), rosmariinia (rosmarinus officinalis), sävytöntä hennaa (cassia obovata) ja punaista hennaa (lawsonia inermis). Töhnä tuoksui yllättäen ihan kamomillateelle. Ajattelin nyt tehdä tällaisen käsittelyn muutaman viikon välein, ja sen lisäksi hiukset pitäisi saada kosteutettua jotenkin.

Kosteutusta ajatellen rupesin (tuota blogia luettuani) sitten miettimään taas niitä hoitoainepesuja, että josko ostaisin jonkun Urtekramin hoitoaineen, kun tuo mun nykyinen on niin kovin raskasta, etten viitsi sitä kovin usein käyttää. Tehohoitona tuo on kyllä mainio. Lisäksi pitäisi sijoittaa varmaan kookosöljyyn ja/tai jojobaan taas. Jojobasta tykkäsin silloin aikoinaan tosi paljon. Suomessa sitä ei ole tullut käytettyä.

Lisäksi lähiaikojen suunnitelmissa on hiusten leikkaaminen. Ihan omin käsin. Ajattelin, että kun etutukankin osaan trimmata ihan siistiksi, niin miksen sitten takatukkaa! Sitten jos se menee pilalle, niin voin mennä kampaajalle itku kurkussa ja sanoa että edellinen kampaaja pilas mun pään! :D

sunnuntai, 29. maaliskuu 2009

Hiusnaamio.

Hiustenlähtö rauhoittui tuossa pari viikkoa sitten vähän, mutta nyt taas (ehkä hormonien takia) lähtee taas tukkokaupalla. Olen todennut, että hiustenlähtö johtuu (stressin lisäksi) ehkä myös ärtyneestä päänahasta. Verenkuva ja kilpirauhasarvot minulla ovat ihan kunnossa, joten niitäkään ei voi syyttää. Pesen hiukset tosiaan joka toinen päivä hieromalla päänahkaa ronskisti kuuman veden alla, mikä ei välttämättä tee kovin hyvää päänahan kunnolle (olen huomannut, että päivittäinen kasvopesukin pistää ihoni tosi koville).

Eilen sitten tein pikaista guuglausta ja tiedonhakua jonkinlaisesta hiusnaamiosta, jonka voisin tehdä päänahan rauhoittamiseksi. Löysin mm. tällaisen reseptin, ja pikainen lisätiedonhaku mainitsi jotain inkiväärin luontaisista tulehdusta rauhoittavista ominaisuuksista. Siitä sainkin idean: valkosipuli! Guuglasin valkosipulia hiustenhoidossa, ja löysin monia kirjoituksia, joissa kehuttiin valkosipulia nimenomaan hiustenlähdön hoidossa.

Päätin sitten tehdä hiusnaamion kaurapuurosta, valkosipulista, hunajasta ja yrttiteestä. Tuo tee sisältää mm. inkivääriä, kamomillaa ja B-vitamiineja, jotka kaikki ovat ilmeisesti käteviä hiustenhoidossa (kamomillaa olen kokeillut aiemminkin). Mössöä syntyi muumimukillinen, ja hieroin sen päänahkaani saunakäynnin yhteydessä (ja se tuntui aivan taivaallisen ihanalta!). Löylyssä istuin mössö ja muovipussi päässäni, ja suihkussa huuhtelin sen pois. En suosittele kaurapuuronaamiota ennen suurta juhlapäivää, koska kaurahiutaleita jää hiuksiin, heh.

Hiukset tuntuvat voivan tänään taas ihan hyvin. Taidan jättää tehohieronnat toistaiseksi vähän vähemmälle. Pitäisi löytyä joku idioottivarma vakiosysteemi, jolla sekä päänahka että hiukset pysyisivät hyvinä. Olen tosiaan jättänyt nyt maitotuotteet kokeiluluontoisesti kokonaan pois ruokavaliostani. Pieni sinihomejuuston palanen pitäisi vielä tuhota jääkaapista, ja sitten pitää alkaa seurailemaan, miten kasvot ja hiukset reagoivat. Kokeilu kestää toivottavasti vähintäänkin kuukauden tai pari.

maanantai, 23. maaliskuu 2009

Tiedonjanoa..

Joku edellisen postauksen kommentoija harmitteli, kun tätä blogia ei enää päivitetä. Kyllä päivitetään, mutta ei enää niin usein kuin ennen. Ei ole niin paljoa asiaa enää, kun rutiini on saatu joten kuten kohdilleen, ja hillitön testailuintoni on vähän hiipunut. Tuorein kokeiluni on yrittää sävyttää hiuksia vähitellen teellä. Huuhtelen jokaisen pesun (tai kastelun) yhteydessä hiukseni mustalla teellä tai mustan teen ja hibiskus-pohjaisen yrttiteen sekoituksella. Kokeilu on aloitettu 20.3.09, ja huuhtelu on tehty nyt kahdesti.

Hiukset voivat ihan hyvin. Edellinen soodapesu on tehty tuolloin helmikuun alussa. Kokeilin jotain XZ-puolukkashampootakin pitkästä aikaa pohjoisessa käydessäni viikko-pari sitten. Ei pessyt vettä kummemmin, mutta enpä minä sitä paljoa laittanutkaan. Vesilinjalla jatketaan siis.

Olen nyt sitten tänään pohdiskellut tätä touhua vähän perstuntumaa pidemmälle. Onko tästä oikeasti mitään hyötyä hiuksille? Entä jos nämä hyvät tulokset ovatkin vain silmänlumetta?

Kemikaalicocktailissa testattiin soodapesujen vaikutusta päänahan hyvinvointiin. Koehenkilöt (joita oli kaksi) pesivät hiuksensa kaksi kertaa viikossa soodalla ja etikalla. Heidän omien kokemustensa mukaan hiukset ja päänahka kuivuivat ikävästi. Hiusakatemian testien mukaan päänahan pH-arvo nousee hälyttävän korkealle, jos soodaa käyttää säännöllisesti.

No Hiusakatemia jakaa mielipiteet aikalailla kahteen leiriin. Yhdet pitävät akatemiaa huijauksena ja rahastuksena, toiset eivät osaa sanoa juuta eikä jaata. Mutta kaipa he nyt pH-arvon osaavat siellä mitata siinä missä kuka tahansa muukin? Tahtoisin silti jonkun puolueettomamman tahon testituloksia. Tutkimissani englanninkielisissä lehtijutuissa alan asiantuntijat tyrmäävät ajatuksen täysin edes näkemättä henkilöitä, jotka ovat pärjänneet jo kuukausi- tai vuositolkulla ilman shampoota. Mitään varsinaista tutkimusta en ole aiheesta löytänyt. Olisi kiva löytää.

Itse pesin hiukset viimeksi eilen suihkussa, pelkällä vedellä. Suihkun jälkeen tein yllä mainitun kaltaisen teehuuhtelun, jossa oli lusikallinen omenaviinietikkaa. Tänään hiukset tuntuvat pehmeiltä ja sileiltä ja puhtailta. Päänahkaa kyllä kutittaa. En tiedä johtuuko se liian tiuhasta pesusta vai jostain muusta. Pesen hiukseni tätä nykyä noin joka toinen päivä. Varsinaista tarvetta näin tiuhoille pesuille ei taida oikein olla (hiukset eivät tunnu kovin likaisilta pidemmänkään ajan jälkeen), mutta se vaan tulee tehtyä rutiininomaisesti suihkun yhteydessä. Ehkä voisin ostaa suihkuhatun, ja jättää pesut tekemättä joka toinen kerta.

Hiusten harjaamisen ja kampaamisen suhteen olen ollut tosi laiska. Se johtuu hiusten sähköisyydestä. En tiedä miten sen saisi kuriin. Lisäksi olen jättämässä maitotuotteet pois ruokavaliostani vähitellen. Jääkaapissa on enää pikkupalanen sinihomejuustoa, jonka aion kyllä syödä loppuun. Sen jälkeen pyrin välttelemään maitotuotteita ainakin kuukauden verran. Saa nähdä miten se vaikuttaa hiuksiin ja ihoon ja elämään.

Laitetaanpas vielä tuoretta kuvaa kehiin. Hiukset siis pesty eilen, ja huuhdeltu mustan teen ja hibiskus-teen sekoituksella (n. 5dl), jossa lusikallinen omenaviinietikkaa. Kuvan pitäisi suurentua klikkaamalla.


keskiviikko, 11. helmikuu 2009

Pitkästä aikaa soodaa ja etikkaa...

Niin. Pitkästä aikaa pesin soodalla ja etikalla. Hiukset kiiltää ja ovat sileät ja pehmeät, mutta senhän te tiesittekin jo. Paitsi tällä kertaa laitoin puolet ruokasoodaa ja puolet merisuolaa. Lisään tässä samalla uuden linkin tuonne listaan, kyseessä on uusi suomalainen no poo -blogaaja.

Tällä hetkellä päänvaivaa aiheuttaa hiustenlähtö. En muista mainitsinko asiasta edellisessä viestissäni, mutta juu. Tukkaa tippuu päästä tukoittain, ja se on alkanut joskus tammikuussa. Pari viikkoa sitten ehkä. Hiukset on mun kruunu, eikä sitä saa viedä. Poninhäntä on ohentunut parissa viikossa selvästi. Aiheuttajaksi veikkaan stressiä ja liian suuria elämänmuutoksia. Jospa tämä tästä vielä iloksi muuttuisi.

Kiitos taas ystävällisistä kommenteista. Joku siellä ihan suoraan fanittikin, heh. Eipä siinä mitään, mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin ei tämä pelkkää ruusuillatanssimista ole. Mietin juurikin tuossa pari päivää sitten, että onkohan tervettä miettiä näitä tukkajuttuja näin paljon. Välillä kaipaan shampoon vaivattomuutta, mutta sitten taas muistan kuivan päänahan, kuivat jalat, kuivat kädet, ja sen kamalan eltaantuneen rasvan hajun, joka valtasi päänahkani parin päivän välein. Parempi siis näin, luulisin.

Mua kismittää se, etten ole vieläkään löytänyt ratkaisua siihen harjaan kertyvään talimöhnään. Joillakin no poo -ihmisillä sitä ei ole ollenkaan. Miten niin ei ole?! En hyväksy. Ostin Kiinasta ihania puukampoja ja ihanan luukamman, enkä kestä kun en voi käyttää niitä tuon möhnän takia. Itse asiassa sen möhnän takia jätän useimmiten hiukset harjaamatta. Se ei lähde soodapesulla pois, vaan sitä tarttui kampaan sen jälkeenkin. Suomeksi sanottuna raivostuttaa. Toinen syy, miksi harjaa jää pöydälle useammin kuin ennen, on tuo kirottu sähköisyys! Kolmas syy on yllämainittu hiustenlähtö. Ei huvita. Onneksi piikkisuora tukkani ei takkuunnu kovin helposti..

On mullaki taas ongelmat heh..